Työskentely jännitteettömänä

Jännitteettömänä työskentely tarkoittaa sähkötyön kohteena olevan sähkölaitteiston saattamista turvalliseen, jännitteettömään tilaan. Lisäksi tämä jännitteettömyys on varmistettava mittaamalla ja jännitteen takaisinkytkentä pitää estää lukitsemalla.

Jännitteettömänä työskentelyn viisi vaihetta ovat:

1. Täydellinen erottaminen.
2. Jännitteen kytkemisen estäminen.
3. Jännitteettömyyden toteaminen.
4. Työmaadoittaminen.
5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta.

Nämä toimenpiteet tässä järjestyksessä toteuttamalla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana.

1. Täydellinen erottaminen

Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään, on erotettava kaikista syötöistä. Erottaminen pitää tehdä käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa eristystä. Näin varmistetaan, ettei erottamiskohta petä sähköisesti. Erotuskohdat tulee tarkistaa sähköpiirustuksista.

2. Jännitteen kytkemisen estäminen

Kun jännite on kytketty pois päältä, tulee sen takaisin kytkeminen estää luotettavalla tavalla. Kaikki erottamiseen käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa lukitsemalla. Lukitsemisella tarkoitetaan käytännössä avaimella avattavaa lukkoa tai vähintään työkaluja vaativaa lukituslaitetta.

Lukon tai lukitsemislaitteen asettavan henkilön tulee merkitä omat tunnistetietonsa lukon yhteyteen.

3. Jännitteettömyyden toteaminen

Täydellisen erottamisen ja lukitsemisen jälkeen sähkölaitteiston osiin jäävä varaus on purettava käyttäen sopivia välineitä. Varauksien purkamisen jälkeen käyttöjännitteen poissaolo varmistetaan mittaamalla. Jännitteettömyys pitää todeta niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista.

Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohde jää valvomatta, jännitteettömyys on todettava uudelleen ennen kuin työtä jälleen jatketaan.

4. Työmaadoittaminen

Työmaadoittaminen tarkoittaa toimenpidettä, jolla estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi. Työmaadoittaminen on siis turvatoimi, jos jokin sattuisi menemään vikaan ja työkohteena oleva laitteisto tulisikin jännitteiseksi kesken työn. Työmaadoitus tehdään mahdollisimman lähelle työkohdetta.

5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta

Viimeisenä vaiheena jännitteettömänä työskentelyssä on vielä varmistaa, ettei työkohteen lähellä ole jännitteisiä osia. Jännitteiset osat voidaan suojata suojilla, suojuksilla, koteloilla tai eristävillä päällyksillä. Menetelmästä riippumatta suojauksen tulee varmistaa, ettei jännitteisiin osiin voi koskea vahingossa tai ettei ulotuta jännitetyöalueelle.

Jännite palautetaan suorittamalla jännitteettömänä työskentelyn vaiheet käänteisessä järjestyksessä.

Tässä tietosivussa on esitetty vain perusvaiheet jännitteettömänä työskentelyyn. Yksityiskohtaiset vaiheet ja niiden turvallinen toteuttaminen käydään läpi SFS 6002 -standardissa sekä sen edellyttämässä Sähkötyöturvallisuuskortti -koulutuksessa.